Marcuksella ei ollut aavistustakaan, mistä ovelle ilmestynyt tyyppi tiesi hänen nimensä, ja tuo näytti siltä kuin olisi juuri varta vasten tullut tänne häntä tapaamaan, hakemaan, mistä hän tiesi vielä mitä toinen halusi hänestä, ei sitä koskaan tiennyt. Hän ei ollut koskaan nähnyt taikka tavannut tätä henkilöä koskaan ennen, ja hän oli aluksi kuvitellut, mistäpä sitä tiesi jos tuo olikn uusi atk-opettaja, sillä kun oli tuo tietokonelaukkukin olallaan kivasti roikkumassa. Eihän Marc ollutkaan kuullut mistään uudesta opettajasta, mutta ei sitä koskaan tiennyt jos koulun henkilökunta yhtäkkiä päättikin hankkia uuden maikan. Ovella seisova tyyppi näytti kyllä vähän sen verran epäilyttävältä, ettei tuo voinut mitenkään käydä opettajasta.
"Joo", Marc vastasi katsoen toista silmät täynnä kysymysmerkkejä. Hän kyllä oli utelias kuulemaan mitä tuolla oli asiaa hänelle, joka harvoin kenellekään meni mitään sanomaan tai tutustumaan. Hänestä voisi olla levinnyt jotain outoja huhuja, ehkä pahoja, ehkä huonoja, ei sitä koskaan kuullut. Marcille kyllä ei tullut yhtään mieleen miksi joku menisi levittämään hänestä mitään epämääräistä. Ei hän mielestään niin kamala ollut. "Onks sulla jotain asiaa?" hän kysyi toteamuksensa perään melkein heti kuulostamatta kuitenkaan kamalan tökeröltä.
