Easy boy.. !! K-18 !!

Nikki huokaisi hiljaa ja työnsi lantiotaan eteenpäin. Hän halusi toista, hän halusi päästä toisen sisälle - nyt! Nuorukainen riisui ripeästi toisen loputkin vaatekappaleet samalla kun omansakin lensivät lattialle samaan kasaan Shikamarun vaatteiden kanssa. Mies suuteli toisen kaulaa ja siirtyi sitten rintakehälle. Hän kiusasi toisen nännejä kielellään ja hieraisi kovuuttaan toisen erektiota vasten.

Shikamaru vinkaisi mielihyvästä, ja huokaisi hiljaa. Upotti sitten laihat sormensa toisen kirkuvanpunaisiin hiuksiin ja tunsi värähdysten kulkevan ihoaan pitkin. Mitä väliä vaikka hän saisi mitkä taudit... "Ota minut.." hän kuiskasi käheällä äänellä toiselle, ja sulki silmänsä.

Nikki suuteli toisen rintakehää ja liikkui hitaasti alemmas. Vatsa, alavatsa ja lopulta terskan pää jota hän suuteli kevyesti. Punapää nosti katseensa ja katsoi tuota silmiin. "Hyvä on, mutta ei ilman ehkäsyä... En aio tartuttaa tätä paskaa suhun" Pojan ääni oli matala, käheä ja hiljainen. Hän etsi nahkahousujensa taskusta kortsupaketin - jota kantoi aina mukana näiden tilanteiden varalta - ja rullasi hitaasti kondomin erektionsa päälle.

Shikamaru virnisti, ja inahti hiljaa. "Ihan sama jos saisinkin.. Kuolisin ainakin onnellisena.." Shikamaru sanoi toiselle hiljaa, ja kohotti päätään katsoen toiseen hymyillen, ja levitti hieman jalkojaan..


// tökkii vähän : D //

"Älä sano noi" poika sanoi käheällä äänellä. "Et tiiä millaista on elää tän taudin kaa..." Hän kumartui pojan ylle ja asetti erektionsa toisen aukolle. Punapään sydän hakkasi kiivaast. Nikki ei halunnut nyt mitään muuta kuin päästä toisen sisälle. Hitaasti hän työntyi toiseen, varoen satuttamasta.

Shikamaru inahti hiljaa, ja sulki silmänsä. Toinen tuntui juuri sopivalta hänen sisäänsä. Avasi silmänsä hitaasti, rentoutuen sitten toisen liikkuessa aluksi hiljakseen hänen sisällään. Shikamaru siirsi kätensä varovasti toisen niskan taakse, ja kohotti päätään, painaen huulensa tuon huulia vasten sulkien silmänsä.

Nikki hengitti katkonaisesti. Hän ei tiennytkään että seksi voisi tuntua näin hyvältä. Hän liikkui rauhallisesti, työntyi hitaasti toisen sisään ja vetäytyi ulos. Kauaa punapään hermot eivät kuitenkaan kestäneet, vaan hän alkoi kiihdyttää tahtiaan. Toisen huulet tuntiessaan omillaan, hän tunsi olevansa taivaassa. Kuin unessa Heroin hapuili kätensä toisen erektiolle ja alkoi tyydyttämään toista.

Shikamaru voihkaisi toisen kiihdyttäessä tahtiaan. Tämä seksi tuntui tällä kertaa paremmalta kuin ikinä.. Ja hän nautti siitä, ensimmäistä kertaa elämässään. Toinen ei ollut hänelle vain väline, jolla sai mitä halusi. Mustahiuksinen inahti hiljaa tuntiessaan toisen käden erektiollaan. Nikki osasi asiansa.

Nuorukainen näykkäisi leikkisästi Nikkin alahuulta, raottaen silmiään hiukan, ja hymyillen tuon huulia vasten ynähdellen hiljaa mielihyvästä.

//voi herran tähen .__. anteeks kestosta!//

Nikki hengitti kiivaasti ja työntyi yhä uudestaan toisen sisälle, yrittäen joka työnnöllä päästä yhä syvemmälle. Samalla punapää runkkasi toisen erektiota, varoen kuitenkaan päästämästä toista vielä laukeamaan.

Heroin hymyili niin ikään toisen huulia vasten suudelman lomasta.

/ aattelin jo et mut on unohdettu 8< /

Shikamaru inahteli hiljaa, ja mukautteli itseään toisen työntöihin. Voihkaisi hiljaa toisen runkatessa hänen erektiotaan, hymyillen suudelman lomasta tuon huulia vasten. Mustahiuksinen inahteli hiljaa toisen huulia vasten. Kaikki se tuntui hyvältä.. Nikki oli jo varmasti kuudes mies tällä viikolla jota Shikamaru pyöritti. Eikä toisen tarvinnut sitä tietää.

//ja taas, ny on pakko ottaa ittee niskasta kii ja yrittää olla aktiivisempi tääl .__. olin tosin kaks viikkoo konekiellos...//

Nikki ei aikonut päästää toista laukeamaan ja hän päästi irti toisen erektiosta. Hänen työntönsä muuttuivat yhä epätasaisemmiksi ja pian hän tunsi laukeavansa. Heroinin luurangonlaiha vartalo taipui kaarelle sen voimasta ja piteli toista tiukasti lanteilta. Hän vetäytyi ulos ja ppiti tukea sängystä toisella kädellään jottei kaatuisi. Mielessään käväisi että mitä jos kondomi rikkoutui sittenkin... Hän ei välttämättä kestäisi ajatusta että olisi sysännyt toisen harteille saman taakan jota itse kantoi. Nikkihän voisi käydä vessassa testaamassa josko kondomi pitäisi vettä - mikäli ei, asiat olisivat huonommin.

//nooh, onkos kortsu ehjä vai ei? >D//

/aattelin et jossei se ois ehjä... mut se olis pahempi Shikamarulle, ja Nikki kantais syyllisyyttä.. itse tulin siihen tuloksee et se olis rikki..... olen ilkeä 8< //

Shikamaru vinkaisi ja puri huultaan ja raotti silmiään kun tunsi toisen lähtevän sisästään. Hymyili sitten, ja sulki silmänsä uudestaan. Tämä oli parasta seksiä tähän mennessä. Johtuikohan Nikkin kokemuksesta, vai että hänellä oli oikeasti kytevää tunnetta toista kohtaan? Shikamaru hymyili ja avasi silmänsä sitten, ja kohotti päätään, ja kohotti itseään laihojen kyynärpäidensä varaan, ja hymyili pienesti, ja sipaisi hiuksiaan silmiltään pois.

//nii olet >D mutta tämä käy mulle hyvin...//

Nikki katsoi toista hiljaa ja rullasi kondomin pois. Pieni hymy nousi hänen mustille huulilleen kun hän katsoi Shikamarua. Punapää nousi sitten ylös. Pelko siitä, että hän oli tartuttanut toiseen HI-viruksen, kummitteli hänen mielessään. "Tuun koht takas..." Heroin sano käheällä äänellä ja nousi. Nuoren miehen selkä rusahti inhottavasti. Punapää tassutteli alasti vessaan.

Vessan peilistä häntä tuijotti rajusti alipainoinen, punapäinen nuorukainen jonka iho oli kalmankalpea ja huulet sysimustat. Heroin nyrpisti lähes huomaamattomasti nenäänsä ja laski sitten katseensa lavuaariin. Hän päästi hitaasti vettä kondomiin ja sai järkytykseen todeta että se vuosi. Nikin otte irtosi siitä kun hän vajosi polvilleen vessan lattialle. Nikki ei uskonut tätä todeksi.

Minuutit kuluivat ja poika vain lojui vessan lattialla tuijottaen lasittunein silmin eteensä. Koko hänen luurangonlaiha vartalonsa vapisi. Hän ei itsekään ymmärtänyt reaktionsa syytä... Eihän hän ennenkään näin ollut reagoinut, miksi siis nyt?

Shikamaru hymyili, ja nyökkäsi toiselle, ja nousi sitten istumaan hitaasti, ja katseli toisen perään..


Shikamaru kohotti kulmiaan, kun toista ei näkynyt eikä kuulunut takaisin. "Nikki?" Shikamaru kysyi, ja puri varovasti alahuultaan, ja nousi sitten varovasti seisomaan, ja tassutteli varovasti vessan ovelle. Shikamaru koputti varovasti oveen. "Nikki, ootsä kunnossa?" hän kysyi, ja raotti vessan ovea, nähden punapään istuvan maassa. "Nikki? Mikä sulla on?" hän kysyi, ja astahti toisen viereen, ja polvistui siihen irvistäen kun polven luut ottivat vastaan lattian.

Nikki puristi kätensä tiukasti nyrkkiin ja tunsi kuinka pitkät ja terävät mustiksi lakatut kynnet painuivat kämmenien ihoon. Hän ei hellittänyt edes siinä vaiheessa kun tunsi kynsien painuvan ihon läpi ja lämpimän veren valuvan noroina nyrkeistään. Heroin kuuli koputuksen ja nosti hiukan päätään huomaten Shikamarun. Punapään silmien katse oli epätoivoinen.

"Anteeks..." Heroin mutisi hiljaa kun toinen polvistui viereen. "Mä oon sysänny harteilles taakan jota en halunnu kenenkää joutuvan kantaa mukanaan..." Punapää kurotti kätensä lavuaarin reunaan ja tarttui siihen, ponnistaen luisille jaloilleen.

Mustahiuksinen katsoi toiseen, hieman ihmetellen. "Tarkoitatsä että mulla..?" Hän kysyi hiljaa, ja katsoi toisen nousua. Hän ei pystynyt vielä kuvittelemaan omaa kohtaloaan. Mutta nyt hän tunsi sydämessään pistoksen. Hän tiesi että toinen kantoi syyllisyyttä. "Heroin.." hän lausui toisen nimen hiljaa, ja katsoi sitten syliinsä. Tähän ei voinut sanoa mitään. Nuorella mustahiuksisella ei ollut sanoja tähän tilanteeseen, vaikka hänellä oli hyvin usein paljonkin sanottavaa.


Shikamaru puri alahuultaan, ja taisteli kyyneliä vastaan. Hän tiesi kyllä kohtalonsa. Hän kuolisi AIDSiin ennemmin tai myöhemmin.

Heroin tärisi. Hänen koko vartalonsa tärisi! Punapää ei voinut katsoa peilikuvaaansa, hän puristi silmänsä kiinni ja tarrasi tiukasti lavuaarin reunaan pysyäkseen pystyssä. "T-tarkotan..." pojan ääni oli karhea, hiljainen ja se värisi hiukan. Koskaan Nikki ei ollut ollut kovin toisista välittävä persoona, mutta hän ei tahtonut kenellekkään samanlaista tulevaisuutta kuin itsellään. Kauhukuvat täyttivät anorektikon pään.

Nikki veti täristen syvään henkeä ja avasi silmänsä. Hän loi peilin kautta katseen lattialla istuvaan Shikamaruun ennenkuin kääntyi ympäri ja polvistui takaisin lattialle. "Shikamaru... Sulla on toivoo, et sä kuole tähän. Sä elät pitkään - tai sitä mä en toki voi tietää - mut tää sairaus ei sua tapa nuorena. Mulla ei ehkä ittelläni oo enää mitää mahollisuuksia, se on jo liia pitkällä. Mut HIV:n voi pysäyttää, sä tarvit vaa oikeenlaiset lääkkeet" Nikki oli tosissaan, hän oli vaikka valmis maksamaan toisen lääkkeet ja sairaalakäynnit, kunhan HIV ei koituisi Shikamarun kohtaloksi. Hän itse oli yrittänyt puuttua sairauteen liian myöhään, nyt hän näki itsensä Shikamarussa - vaikka tietenkin hän oli saanut taudin hiukan erilailla. Mutta kuitenkin... Hän tahtoi vilpittömästi tarjota pojalle sen mahdollisuuden jota hänellä itsellään ei ollut.

Shikamaru pysyi hiljaa, eikä katsonut toiseen. Lopulta pudisti päätään. "Mitä jos mä en halua.. Jos mä en halua että se pysäytetään?" Hän kysyi ja loi hitaasti valkoisten piilareidensä läpi katseen toiseen ja taisteli kyyneliä vastaan. Hän ei halunnut.. Mustahiuksinen ei halunnut että hänen HI -virustaan pysäytettäisiin. Mieluummin hän eläisi ja kärsisi sen kanssa, kuin nappailisi lääkkeitä ja lähes eläisi sairaalassa sen takia. Siihen hän ei suostunut.

Mustahiuksinen nousi sitten ylös ja lähti vessasta, eikä katsonut toiseen. Hän tiesi ettei se ollut toisen syy, ei todellakaan. Hän toivoi että Nikki tiesi sen myös. Mutta hän ei halunnut pysäyttää sitä. Sitäpaitsi, hän eläisi vain kerran. Ei sillä ollut väliäkään. Tai oli.. Hän ei voisi harrastaa seksiä, hänellä ei saa olla yhden yön juttuja. Hänen olisi pakko sitoutua. Mustahiuksinen hieraisi kasvojaan ja karjaisi sitten, ja potkaisi laukkuaan. Mikään ei auttaisi.. Hän istahti turhautuneena sitten sängylleen, ja otti yhden sätkän askistaan, ja sytytti sen. Tuskin hermosauhutkaan häntä auttaisivat, eivät tietenkään auttaisi. Mikään ei häntä auttaisi.. Kaikki oli turhaa.


/ sori tulee vähä tynkää.. :// /

Nikki melkein järkyttyi kun toinen sanoi ettei halua. Eikö Shikamaru ymmärtänyt lainkaan millaisesta taudista oli kyse? Ei HIV ollut enää tätä nykyä vaarallinen tauti jos sen hoitoon tarttuisi näin alkuvaiheessa. "Mut-" Heroin aloitti mutta vaikeni sitten. Eihän se tietenkään ollut hänen asiansa jos toinen ei yksinkertaisesti halunnut. Nikkillä itsellään olisi elinikää vajaa kymmenisen vuotta - hänen ennusteensa oli hyvä, vaikkei saiautta enää voinutkaan pysäyttää, ainoastaan hidastaa sen etenemistä.

Nikki jäi katsomaan toisen perään, hän tunsi syyllisyyttä joka painoi hänen sydäntään ja keuhkojaan, se poltti hänen suonissaan ja tuntui korventavan hänet elävältä. Koskaan punapää ei olisi voinut kuvitella joutuvansa kokemaan mitään vastaavaa. Poika käpertyi kerälle lattialle ja keinahteli edestakaisin, vajonten synkkiin ajatuksiinsa. Hän kuitenkin säpsähti ja palasi maanpinnalle kuullessaan toisen karjaisun.

Heroin nousi ylös ja kurkisti varovasti vessan oviaukosta - hän ei tiennyt tahtoiko toinen enää nähdä häntä. Olisiko Shikamaru niin vihainen? Tottakai oli, hänhän oli juuri tuominnut nuoren pojan kuolemaan. "Anteeks..." punapää kuiskasi hiljaa ja hivuttautui varovasti takaisin huoneen puolelle ja kumartui keräilemään vaatteitaan kasasta. "M-mä kerään kamat ja... lähen. En onneks ehtiny levittää kaikkia kamppeita" pojan ääni oli hiljainen ja se tärisi. Hän ei ymmärtänyt itsekkään miksi käyttäytyi näin - tämä oli Nikkille aivan uutta.

Shikamaru katseli toista valkoisilla silmillään. "Nikki. Sun ei tarvii lähtee. Ei tämän takia." hän sanoi toiselle, ja nousi sitten. Häntä huimasi. "Se ei ollut sun syy." mustahiuksinen sanoi hiljaa, ja loi katseen alas, ja tunsi kyynelten valuvan poskiaan pitkin. Hän piti ensimmäistä kertaa jostakin erittäin paljon, eikä halunnut luopua tästä. Nosti sitten itkuisen katseensa toiseen, ja keräsi hieman rohkeutta.

"Nikki.. Mä tiedän että tää on hullua, ja tiedän ettei olla tunnettu kuin.. yhden seksikerran ajan." hän sanoi ja naurahti vaisusti, mutta jatkoi silti lauseensa loppuun: "Mutta mä luulen että mä rakastan sua." hän sanoi sitten hiljaa, ja odotti toisen reaktiota. Tyrmäisikö toinen hänet? Saisiko Nikki sydänkohtauksen? Vai rakastiko tuo häntä myös? Ajatukset risteilivät hänen päässään. Shikamaru kääntyi sitten, ja asteli ikkunalaudalle, johon tumppasi tupakkansa, ja virnisti sitten. Saisivatpahan asuntolavalvojat ajatella, mistä se oli siihen ilmestynyt.. Mustahiuksinen nyyhkäisi sitten hiljaa, ja asteli takaisin toisen luokse.

Nikki kiskoi mustat tiukat boxerinsa jalkaansa ja niiden päälle mustat nahkahousunsa. Hän oli juuri laittamassa nappia kiinni kun Shikamaru sanoi ettei hänen tarvitsisi tämän takia lähteä. Heroin katsoi hiljaa Shikamarua. Eikö toinen tahtonutkaan eroon hänestä? Vai oliko toinen vain kohtelias?

"Nikki.. Mä tiedän että tää on hullua, ja tiedän ettei olla tunnettu kuin.. yhden seksikerran ajan." toinen aloitti. Lauseen loppuosa sai Nikkin sydämen jättämään pari lyöntiä väliin. Hän ei ollut uskonut kuulevansa koskaan moista kenenkään suusta. Ainakaan sellaisen ihmisen, jolle hän oli vast'ikään tartuttanut HIV:n.

Heroinin oli pakko istuutua alas sängylleen. Hän painoi päänsä käsiinsä ja hengitteli, yritti saada villisti laukkaavan sydämensä rauhoittumaan. HÄn ei todellakaan tiennyt miten olisi pitänyt reagoida. Se oli tullut niin äkkiä. "Mä... Mä en oo koskaa ollu rakastunu, en tiiä miltä se tuntuu. Mut joka kerta ku katon sua, mun sydän tuntuu pakahtuvan, oot nii kaunis ja..." Nikki veti henkeä. "En tiiä miltä rakastumine tuntuu, mut uskon sen olevan tätä"

//anteeks .__. ei todellakaa tullu mikää metriteksti...//

Shikamaru katsoi toista, ja hymyili hiljaa, pientä ja varovaista hymyä. "Mut joka kerta ku katon sua, mun sydän tuntuu pakahtuvan, oot nii kaunis ja..." Oli punahiuksinen sanonut. Mustahiuksinen asteli toisen luokse, ja istahti toisen viereen sängylle. "Kukaan ei ole mua koskaan sanonut kauniiksi.. Huudelleet vain kaikenlaista." Shikamaru sanoi hiljaa, suukottaen varovasti toisen olkapäätä. "Ja rakastaminen on juuri sitä mitä kuvailit." hän kuiskasi hiljaa. "Ja.. jos me oltais yhdessä, ei tarvitsisi.. huolehtia ehkäisystä. Tai, ainakin haluan, että mua ei hoideta. Mä haluan elää tän kanssa, mä tiedän millasta tuskaa se on." Hän sanoi sitten hiljaa, ja katsoi sitten jalkoihinsa.

Mustahiuksisen päässä ajatukset risteilivät uudemman kerran. Olisiko hän valmis sitoutumaan? Olisiko toinen valmis sitoutumaan hänen kanssaan? Ja kaikista painavin kysymys, jota hän ajatteli: Halusiko hän että hänen HIV'iään ei hoidettaisi? Hän ei vielä kyllä ollut varma omasta päätöksestään. Mutta hän ei halunnut että se pysäytettäisiin. Hän halusi elää sen kanssa, toisen vierellä. Langanlaiha nuorukainen pyyhkäisi uudet kyyneleet poskeltaan. Hän ei halunnut näyttää heikolta toisen edessä.


// ei kyllä mullakaan mitää romaanii tuu 8<< //

Heroin sulki vahvasti meikatut silmänsä ja yritti rauhoittua. "Sä oot kaunis... oikeesti. Enkä tunne sun seuras olevani mitenkää sairas" punapää sanoi viitaten vartaloonsa, jonka iho oli pingottunut luiden päälle. Hänen jokainen luunsa näkyi selvästi. Kun Shikamaru suukotti hänen luista olkapäätään, Nikki värähti lähes huomaamattomasti. Hänelle ei ollut koskaan kukaan tehnyt sellaista - tosissaan. Toki tietenkin näitä yhden yön juttuja oli...

"Kai sä oot oikeessa et pitäis pystyy sitoutumaa... Ei me enää toisiimme voia vahingoittaa" pojan ääni värisi hiukan. Hän ei kuitenkaan edelleenkään ollut mielissään kun toinen ei tahtonut hoidattaa HIV:tään. "Mieti vielä asiaa. Jos sitä ei hoieta sun elämäs on pahimmassa tapauksessa jo yli puoliks ohi. Riippuu kuinka agressiivisesti se lähtee leviämää..." Nikki huokaisi. Hän tiesi sairaudesta valitettavan paljon - tulisihan se luultavasti olemaan hänen kuolinsyynsä.

Nikki käänsi katseensa vierellään istuvaan Shikamaruun. Hän huomasi toisen itkevän, josta punapää ei kuitenkaan välittänyt. Hän kiersi langanlaihat käsivartensa toisen ympärille lohduttavasti ja veti toisen syliinsä.

Mustahiuksinen värähti pienesti, mutta rauhoittui hieman. "Mä en tiedä.. mä en tiedä mitä mä teen." hän sanoi hiljaa, ja hänen luiseva vartalonsa vavahteli itkemisen takia. Toinen tuntui hyvältä siinä, hänen lähellään. Hän tunsi miten tärisi kauttaaltaan. Hän painautui lähemmäs toista. Punahiuksinen oli ihmeen lämmin, vaikka olikin laiha. "Mä en halua, että sä lähdet pois. Haluan, et sä pysyt mun lähellä.." Hän sanoi hiljaa, katsoen toiseen ja pyyhkäisi silmiään varovasti.

"Pysythän siinä, mun lähellä?" Hän kysyi toiselta hiljaa kuiskaten, ja haki toisen katsetta omallaan.



/njaaha, lyhyin 4 life. /

Nikki painoi toisen paljasta rintakehäänsä vasten joka oli oikeastaan koko kehon vähänkään lihaksikas osa olemattomien vatsalihasten lisäksi. Hän tunsi toisen vavahtelevan itkun vuoksi. Punapää keinahteli hitaasti edestakaisin ja painoi toisen päätä rintaansa vasten kevyesti, silittäen pojan hiuksia.

Shikamaru nostaessa katseensa Heroiniin, poika lopetti keinahtelun. "Mä en oo menossa minnekkään..." hän sanoi hiljaa ja hymyili pienesti mustilla huulillaan. "Mulla on loppu elämä aikaa olla tässä" punapää jatkoi. "Niin, eihä mua muualla kukaa oikeestaa kaipaa, isät ainoastaan" Nikki ajatteli. "Puhuttaisko jostai muusta?" Heroin ehdotti, hän tahtoi saada toisen piristymään hiukan.

"J-jos me kerra ollaan niinku...yhes nii...kerro jotai ittestäs. Haluun tietää mun ihanasta poikakaverista enemmän" puhuessaan poika silitti sylissään istuvan Shikamarun paljasta selkää. Hän liu'utti sormiaan toisen selvästi tuntuvien selkänikamoiden ylitse. He olivat samanlaisia, ajatus hymyilytti Nikkiä ja hän painoi helliä suudelmia Shikamarun selkään ja hartialle.

//nooh, pitää niitä lyhyitäki välillä olla >D ei mullakaa ny aina nii kauheen pitkiä oo//