nice to meet you, again.

[ TakeItEasy & Nate tännee (: ]

Ron hengähti astellessaan puiston hiekkapolkua pitkin. Hänen oli pakko päästä ulos, pois ahdistavasta huoneestaan. Taivaalle katsahtaessaan pojan mieleen muistui viikko sitten sattunut tapahtuma, poikien vessassa nimittäin. Hän hymyili ajatellessaan Natea, joka oli aluksi ollut, ehkä hivenen agressiivinen, mutta muuttunut kuin veitsen iskusta rauhalliseksi ja ehkä myös lempeäksikin.
Ronnie kuuli sattumalta, kun joku suorastaan raivosi, jossain vähän kauempana. Ruskeahiuksinen siristi silmiään, yrittäen hahmottaa räyhääjän. Jostain syystä tämä näytti hyvin tutulta, mustathiukset, pituutta hivenen enemmän kuin Ronilla.. Poika asteli hitaasti lähemmäs ja huokaisi. Nate.

Ron katseli kauempaa, kunnes mustahiuksinen sai osuman. Poika lähti päättäväisin askelin Natea kohti, astuen tämän ja öykkärin väliin.
"Hakkaa kokosias." Ruskeahiuksinsen kivahti, katsoen öykkäriä päästä varpaisiin. Tuo oli Ronnieta jonkun verran isompi ja massavampi, pojalta olisi varmasti lähtenyt taju, kun tuo olisi täräyttänyt. Ruskeasilmäinen katsahti Nateen, joka seisoi tämän takana ehkä hivenen humalassa.

Ruskeahiuksinen tunsi öykkärin tönäisyn ja kavahti reilusti taaksepäin. Seuraavaksi tuo oli kiinni Naten huivissa, mutta poika pääsi hienosti vapaaksi, tehtyän hienon potkun. Nate tarttui toista hihasta ja veti tämän mukanaan puiston laidalla olevan puun juureen. Mustahiuksinen nojautui puuhun ja Ron katsahti tätä.
"Uskon, että sattuu. Haluutko, että vien sut jonnekki.. Tai siis nyt vaikka sairaalaan?" Tämä kyseli hivenen hätääntyneenä. Nate siirtyi kyselemään mitä Ron teki täälä ja vieläpä tähän aikaan.
"Aattelin tulla vaan kävelemää, ku en saanu ajatuksiani kokoo. Mut miks sä täälä oot, ja vielä ton pullon kanssa! Vähän väärä paikka!" Poika kivahti ja tuijotti tuota.

"Jos et huomaa, oot pikkasen humalassa. Suosittelisin sulle jotain sisätilaa, jos haluut lärvit vetää." Ron tuhahti ja istahti toisen perässä maahan, tarkistaen ensin, ettei istunut mihinkään kamalan likaiseen. Tämä tapitti Natea, joka otti taas huikan pullostaan.
"Nyt, anna se tänne. Ton kanssa joudut vaan vaikeuksiin." Tämä kivahti ja kurotti, yrittäessään ottaa pulloa itselleen. "Miks sä ees ryyppäät yksin, ku tollaset helvetin kusipäät vaanii." Ruskeahiuksinen katsahti toiseen, huolestunut ilme kasvoillaan.

"Sitä väliä, että pimeä puisto ei oo kovin hyvä paikka humalaiselle, joka on kaiken lisäksi yksin." Ronnie tuhahti ja nojautui käteensä yrittäessään edelleen kurottaa toiselta pulloa pois. Nate kuitenkin tajusi mitä tämä yritti ja rupesi ärsyttämään, vetämällä pullon kauemmas.
"Nyt ihan oikeesti, lopeta ja anna se pullo mulle. Saat sen huomenna, ku oot järjissäs." Ruskeasilmäinen sanoi ja vilkaisi Natea silmiin.
"Eihän tässä enää ookkaan mitään hässäkkää, joten voisin jättää sut vaikka heti yksin. Kunhan ensin saan ton pullon." Ron tuhahti, kun sai melkein otteen toisen pullosta, joka oli edelleen hyvin pitkän matkan päässä.
"Mä olin yksin, mutta en humalassa! Enkä haasta riitaa vastaantulijoiden kanssa!" Tämä sanoi kiivaasti ja palasi paikalleen, luovutettua pullon kurkottelun.

"Jaa mustasukkainen. En usko, ajattelin vaan ettei sulle käy mitään." Ron sanoi ja valehteli. Hän olisi varmasti ollut jotenkin mustasukkainen, jos joku olisi ruvennut käpälöimään Natea, vieläpä niin että tämä näkisi sen. Ruskeahiuksinen katsahti mustahiuksisen silmiin, kun tämä laski pullon viereensä, luoden sitten katsekontaktin.
"Kukahan tässä on outo." Poika tuhahti hiljaa. Kun toisen katse vältti, tämä kurotti nappaamaan pullon tuon vierestä, laittaen sen selkänsä taakse.
"Noniin. Musta tuntuu, että mun pitää viiä sut sairaalaan." Ronnie tuhahti ja katsoi edessään istuvaa Natea.

Ronnie huokaisi, kun Nate haukkui tätä tylsäksi ja tönäisi tätä. "Oo nyt jo hiljaa, juotan ton sulle kohta yhtä mittaa, sitte pysyis turpa ainaki kiinni." Tämä murahti ja tuijotti tuota.
"Sitä paitsi, mä vien sut sairaalaa, jos koen sen tarpeelliseks. Tai soitan ainaki ambulanssin." Ron huokaisi ja katsahti, kun Nate nosti paidan helmaansa näyttääkseen jäljen. "Voi jumalauta." Ron huokaisi ja siirsi kätensä tuon kyljelle, kokeillakseen oliko se turvoksissa. "Taitaa kuule olla muutama luu murtunut, taidan soittaa sulle ambulanssin, eihä sitä tiiä onko vaikka keuhko puhjennu." Rusekasilmäinen sanoi ja rupesi kaivelemaan kännykkäänsä taskustaan.

"Kohta voit ihan hyvin ruveta tekee kuolemaa." Ronnie tuhahti ja vilkaisi toista. Hän näytti ihan omalta itseltään, mitä nyt vähän humalassa ja muutama mustelma, mutta kuitenkin. Ruskeahiuksisen käden pysäytti Nate, joka toi kasvonsa aivan lähelle Ronin omia.
"Mitä sä teet?" Tämä ehti tokaista, kun toinen kosketti kielellään tämän alahuulta. Ron tuhahti ja ravisteli päätään.
"Kuten jo sanoin, oot humalassa, etkä ymmärrä omaa etuas. Keuhkon puhkeaminen ei välttämättä ilmene heti." Ruskeahiuksinen huokaisi, kuullostaen siltä, että tietäisikin asiasta jotain.
"Nyt, jos ystävällisesti viitsisit antaa mun ottaa sen puhelimen ja soittaa sulle kyydin, kiitos." Ruskeasilmäinen huokaisi. Ron yritti olla mahdollisimman tyyni ja näyttämättä sitä, miten tämän sydän oli pompannut kurkkuun Naten äskeisestä tempusta.

Ron huokaisi ja vilkaisi takanaan olevaa viina pulloa. Nate ei todellakaan tajunnut omaa parastaan, vaan uhkaili lähtevänsä pakoon kun ambluanssi saapuisi. "No ei sitte. Juuaa vähän tästä kuule molemmat, katotaa mitä käy." Ronnie huokaisi ja nappasi pullon, ottaen siitä reippaan hörpyn, irvistäen sitten päälle.
"No juo nyt säki, pistetää vitun pullo kiertämää." Ruskeahiuksinen tokaisi ja työnsi pulloa Natelle. Ronniella nousi alkoholi hyvin herkästi päähän, ei tarvittu kuin pari huikkaa vähänkin vahvempaa viinaa, niin oli jo maailmankirjat sekaisin. Ron ei kuitenkaan antanut pulloa heti takaisin mustahiuksisen käsien ulottuvilta, vetäen ehkä hieman isomman hömpsyn kitaansa.

"Pelkään." Poika tuhahti ja siirtyi lähemmäs toista, kun tämä oli kiertänyt kätensä hänen hartioille. Ronnie siirsi kätensä Naten hiuksien sekaan, pyöritellen sieltä muutamia hiustupsuja sormissaan.
"En voi ottaa iisisti! Kato itteäs! Sut on hakattu, haloo?" Ruskeahiuksinen älähti, puhe jo hieman takkuillen. Viina nopeasti nautittuna pamahti pojan päähän hetkessä ja tämän ajatukset alkoivat harhailemaan.
"Mut.. En mä sua voi mihinkää pakottaakkaa." Poika huokaisi ja tuijotti Natea suoraan silmiin, virnistäen tuolle.

"Viinapää joo, ehkä vähän huono." Ron tuhahti, siirtäen sitten katseensa maahan, huomatessaan mustahiuksisen pään pöyrittelyn.
"Tota, anteeks se juttu sielä vessassa. En oo yleensä nii, tota.. Idiootti, tuli vaa jotenki sellai olo." Tämä sanoi, huokaisten sitten syvään. Ronnie ei todellisuudessa katunut vessassa tapahtunutta ollenkaan, vaan suorastaan ikävöi sitä, läheisyys oli tuntunut mahtavalta. Tämä piti kuitenkin katseensa maassa, ummistaen silmänsä hetkeksi. Nate ei välttämättä ajatellut aivan samoin kuin hän.

"On anteeksi pyydettävää! Mä vihaan sitä, että teen joskus tollasta. Ei mun ollu tarkotus sua sillä loukata." Ruskeahiuksinen tuhahti ja ravisteli päätään.
Nate kuitenkin käänsi Ronin kasvot omiaan kohden ja painoi hellän suukon tämän huulille, sipaisten peukalollaan tämän poskea. Hymy levisi Ronin kasvoille, tosin vain hetkeksi, kun tämä taas käänsi katseensa maahan.
"Tota.. Mä en tiiä miks, mut mun on ollu pakko ajatella sua ihan hirveesti tän koko viikon ajan. En saa sun kasvoja vaan pois mun mielestä." Ruskeahiuksinen tuhahti ja käänssi kasvonsa kohti toisen omia, tuijottaen syvälle tuon silmiin.

Ronnie huokaisi toisen kysymykseen ja aukaisi suunsa.
"Ei loukkaavaa suoraan, mutta musta tuntuu jotenki.. Ehkä halventavalta tollanen, siis.. Ymmärrätkö?" Poika tuhahti ja pörrötti vähän hiuksiaan. Poika vilkaisi Natea, jonka kasvoille oli levinnyt hymy. Mustahiuksinen kysyi ärsyttävällä äänellä, jotain tämän ihanuudesta.
"Älä vittu ala ärsyttämää. Ihan oikeesti!" Ronnie kivahti ja mulkaisu toista ilkeästi. Pojan teki mieli läpsäistä Natea, joka virnuili puun juuressa, mutta piti kätensä vielä aisoissa.

"Mikset ymmärrä? Esität taas tyhmää." Ron tuhahti, mutta luovutti selittämästä tuolle enempää. Mustahiuksinen kietoi kätensä Ronin hartioille, asettaen leukansa tämän olalle ja puhaltaen lämpimiä henkäyksiä tämän kaulalle.
"Jäärä sä mun mielestä olet." Ronnie tuhahti ja siirsi kätensä toisen selälle, piirrellen sinne ympyröitä ja satunaisia kiekuroita.

"Älä sitte tiedä." Poika tuhahti lyhyen vastauksen, joka ei edes olisi ollut välttämätön sanoa. Ronnie tuhahti, kun Nate painoi pikaisen suukon tämän poskelle ja kurotti ottamaan viina pullosta hömpsyt.
"Annappa sitä hei vähän mullekki." Ruskeahiuksinen ähkäisi ja nappasi pullon mustahiuksisen kädestä, tuon juotua. Poika vei pullon nopeasti huulilleen ja veti ison hörpyn, irvistäen päälle, tuohon makuun ei ihan heti tottuisi.
"Loppujen lopuks.. Sä kyllä olet aika ihana." Ron puheli hivenen sammaltaen ja suukotti tuon otsaa.

Ruskeahiuksinen vastasi Naten suudelmaan mielellään ja hymyili leveästi tuon pörröttäessä tämän hiuksia. Pian mustahiuksinen oli jo kuiskimassa jotain tämän korvaan, jollain ihme kielellä, jonka Ron totesi venäjäksi. Poika kurtisti otsaansa katsahtaen Natea kysyvästi.
"Mitäs se tarkoitti?" Tämä tuhahti ja virnisti vasuatuseksi, toisen virneeseen. Eihän Ron tiennyt mitä tuo oli sanonut, kun hädin tuskin osasi tällä hetkellä puhua edes englantia.
Vaikka ruskeahiuksinen ei tiennyt mitä tuo oli sanonut, tuntui tuo kuiskaus aivan ihanalta.

"Kertoisit nyt, jookoo? Jos mä pyydän oikeen kiltisti?" Ron tuhisi ja virnisti. Enempiä pyytelemättä ruskeahiuksinen kuitenkin siirtyi lähemmäs Natea, ujuttaen kätensä tuon kyljille ja halaten napakasti, muistamatta toisen kipeää kylkeä.
Läheisyys oli taas viikon tauon jälkeen aivan ihanaa, Ron olisi voinut olla siinä vaikka ikuisuuden. Harmi vaan, ettei se ollut mahdollista. Ruskeahiuksinen painoi leukansa toisen olalle, vilkaisten kun tuo siirsi pullon taas huulilleen.

Ron kavahti kauemmas, kun mustahiuksinen säpsähti.
"Ainii, voi perkele. Unohin sun kyljen!" Ruskeahiuksinen voihkaisi ja katsoi Natea, joka ähki tuskastuneena.
"Nyt mun ainaki pitää viiä sut jonnekki. Anteeks kauheesti, mä nostan sut ylös. Mun on pakko viiä sut sairaalaa." Ronnie selitti hädissään, ajatellessaan, että Nateen sattui varmasti aivan kamalasti. Tämä tarttui mustahiuksisen käteen, yrittäen sitten nousta ylös, tuloksetta. Tämä pyllähti siinä samassa aina takaisin maahan, kun tasapaino oli kadonnut jonnnekkin alkoholin seurauksena.

Pyllähtämisessä oli osasyynä alkoholi ja se, että tämä oli noussut nopeasti ylös.
"Vittu sinä oot viimenen joka alkaa mulle päätää aukomaa. Minä yritän sua auttaa vaikka miten, mutta kiitokseksi sä vaan vittuilet." Ronnie sanoi äkäisesti ja tuijotti tuota pistävästi. Ruskeahiuksinen keskittyi nousemiseen ja pääsi, kuin pääsikin jaloilleen, tarttuen sitten toisen ranteeseen.
"Nyt nouset! Vai jätänkö mä sut tänne yksin oottamaa ambulanssia?" Ron kivahti. Juuri nyt Nate ärsytti ruskeahiuksista aivan suunnattomasti, hyvä ettei poika oikeasti jättänyt tuota paikoilleen ja lähtenyt itse tekemään jotain vaivan arvoista. Järki kuitenkin sanoi, ettei toista voinut siihen jättää, hän pian satuttaisi itsensä vielä pahemmin.

"Älä jaksa olla tollanen!" Poika huusi ja veti kätensä pois, kun toinen oli riuhtaissut omansa tämän otteesta. Nate sai tällä hetkellä Ronin veren kiehumaan ja korvissa soimaan, mutta tämä yritti pysyä mahdollisimman rauhallisena.
"Vittu jää siihe sitte! Muista, mä yritin oikeesti auttaa sua, mutta apu ei kelvannu." Ronnie parkaisi ja lähti ripeästi kävelemään pois mustahiuksisen luota.
Vaikka mieli tekikin palata takaisin tai edes vilkaista toista, ruskeahiuksinen piti päänsä ja jatkoi matkaansa, potkaisten ohi mennen pensasta.