Nimi: Charles Andrew McLangerton
Kutsutaan: Charl, Charles
Ikä: 18
Sukupuoli: Mies
Seksuaalinen suuntautuminen: Bi, enemmän naisiin.
Kansalaisuus: Puhdasverinen irlantilainen.
Pituus/paino: 170cm / 65kg
Even if I say, It'll be alright, Still I hear you say, You want to end your life ~
Ulkonäkö: Charles on punahiuksinen ja pisamanaamainen irlantilainen. Hänen silmät ovat vihreät, kuin smaragdit, ja ne kiiltävät aina mukavasti. Charlesin hiukset ovat kuparinpunaiset, kiharat ja lyhyet. Hänen ihonsa melko vaalea, ja täynnä pisamia jotka erottuvat selvästi hänen kasvoillaan.
Charlesin vartalo on melko jäntevä ja lihaksiakin on sopivasti vaikka hän ei joka päivä treenaakaan niitä, mutta kyllä hän niitä treenaa.
And if there's something wrong, Who would have guessed it? ~
Luonne: Charles on iloinen, ja erittäin vilkas. Charlesilla on myös hyvä keskittymiskyky, eikä hänen ole periaatteessa koskaan tarvinnut tehdä läksyjään, koska hän kuunteli tunnilla ja omaksui tiedon heti. Hänellä on myös hyvä matikkapää, ja osaa suorittaa monimutkaisia laskuja hetkessä. Charles osaa olla myös tiukka, ja sitä hän onkin, tietyissä asioissa.
Tosiassa Charles on herkkä, ja surullinen. Kuin pieni lapsi. Mutta kukaan ei ole vielä selvittänyt tätä asiaa. Charlesilla on siis skitsofrenia, johon hänellä on lääkkeetkin, mutta valitettavasti ei suostu niitä ottamaan. Kohtauksia tulee lähes joka päivä, hän voi yllättäen vain hakata jonkun, koska luulee että tuon voisi hyökätä hänen kimppuunsa. Siis, harhojakin löytyy, joka päivä.
The life we had, Won't bleed us again ~
Menneisyys: Charles syntyi kauniina kevätpäivänä, aamulla 8:14. Hänellä oli normaali perhe. Hänellä oli isoveli, joka leikki pikku Charlesin kanssa joka päivä, ja he ystävystyivät nopeasti. Kun Charles kasvoi, hänen veljensä Daniel huomasi että Charles oli jotenkin erilainen.
Hän saattoi olla iloinen, ja yhdessä hetkessä hän oli surullinen, eristäytyi tai saattoi seota, huutaa peloissaan vaikka mitään ei ollut hätänä. ja saattoi olla avaamatta ovia, ei tunnistanut ihmisiä. Daniel aina rauhoitti häntä, ja lopulta hän hoiti lähes yksin Charlesia.
Vanhemmat olivat pitkät päivät töissä, ja kun Charles täytti 10, hänen vanhempansa erosivat, ja Charles kävi myös isänsä luona, kun he asuivat äitinsä luona vakituisesti. Charles kasvoi ja hänet vietiin sitten lääkärille tekemään diagnoosia. Ja se oli vain yksi sana: Skitsofrenia.
Tietysti perhe järkyttyi, koska se oli erittäin vakava sairaus. Lääkkeet määrättiin, ja niitä noudatettiin tarkasti. Mutta, kun Charles kasvoi, lääkkeiden käyttö väheni, koska hän ei halunnut niitä. Muutaman kerran oli jo lähdössä kotoaan pois, ja hänet löydettiin toisesta kaupungista.
Poliisit kävivät hakemassa hänet, ja hänet vietiin sitten psykiatriselle osastolle, jossa hän oli muutaman kuukauden, ja hänet lähetettiin takaisin kotiin.
Ja taas sama jatkui, mutta tällä kertaa hän otti onneksi lääkkeensä, ja kohtaukset olivat lievempiä. Muutaman kerran hänet oli jouduttu hakemaan koulusta ambulanssilla, ja taas sairaalaan, suljetulle osastolle, sillä hän oli uhannut opettajia armeijaveitsellä. Ja siellä hän oli, pakkopaidassa, ja hänen ympäriltään oli viety kaikki. Ei puhelinta, ei mitään. Vain hän, ikkuna, pakkopaita ja ovi josta ei päässyt ulos. Ja sänky. Yksin. Se oli karmeaa aikaa, koska hän oli nuori. Hän itki usein, ja halusi tappaa itsensä pois kärsimyksistään. Ja taas hänet haettii takaisin kotiin. Ja selviytyi hienosti, käyttäytymättä typerästi. Aina siihen asti kun hän täytti 14, ja murrosikä alkoi. Kohtauksia ilmeni vahvempina, ja hän kieltäytyi lääkkeistä, joten ne annettiin väkisin. Ei muuta kun lapsi köysiin ja pillerit kurkusta alas. Ja näin jouduttiin tekemään muutamia kertoja. Daniel väsyi veljeensä, mutta oli silti iloinen, että tuo ei ollut tehnyt mitään typerää.. Ja että hän oli hengissä edelleen.
Aika kului, kohatukset vähenivät, ja pikkuhiljaa Charl kasvoi henksiesti, tuli mieheksi, ja siinä 15 vuoden paikkeilla hän huomasi tykkäävänsä pojista, ja kertoi siitä veljelleen, joka hyväksyi pikkuveljensä. Äiti reagoi voimakkaasti kun poika kertoi olevansa Biseksuaali, mutta ajan myötä hyväksyi Charlesin, ja isä oli oikeastaan iloinen asiasta, että Charles oli löytänyt oman itsensä, ja pystyi ajattelemaan että oli normaali. Charles seurusteli muutaman tytön kanssa, ja kerran pojan kanssa. Eivät ne olleet sellaisia vakavia suhteita, eivät ollenkaan. Pikkupusuja ja läheisyyttä. Charles ja hänen äitinsä sekä veljensä muuttivat Iso-Britanniaan, työn perässä. Ja Charles kävi siellä koulunsa, edelleen skitsofreniakohtauksia saaden. Mutta lääkkeet otti edelleen. Ja kun Charles täytti 16, hän päätyi Iso-Britannian kuuluisampaan lukioon. Nimittäin homovapaaseen lukioon, jossa on tälläkin hetkellä. Pitää yhteyttä perheeseensä edelleen, ja heillä on hyvät välit, lomillakin näkevät usein.
Nippelitietoa:
- Charlesilla on skitsofrenia
- Charles on absolutisti
- Charles ei polta
- Charlesilla on isoveli, Daniel (25)
- Charles on harrastanut ratsastusta
- Charles omistaa kissan.
- Charles on edelleen neitsyt.
