Tuhmuuksiako tekemässä?

// Elikkäs Sonne tänne~//

Ronya

189 cm pituinen miehenalku käveleskeli rivakasti kohti viihdehuonetta iltaisille tarkastuksilleen, katsomaan pääsisikö taas kenties nipottamaan kiellettyjen aineiden tuomisesta tai seksin harrastamisesta huoneessa. Yleensä mies oli takavarikoinut viinakset sunmuut itselleen omaa kivaa varten, omaa kivaa jonka voisi myöhemmin viettää jonkun kanssa kaksistaan (miksei kolmistaankin) paremmissa tunnelmissa. Ronya Steel laski kätensä huoneen ovenkahvalle ja nopeasti vetäisi oven auki. Ikkuna! Ne penskat olivat jättäneet saatana ikkunan auki! Kyllä niiden pitäisi hieman järkeä käyttää, kukatahansa olisi voinut kivuta ikkunasta sisään ja murtautua huoneistoihin! Omiaan jupisten nuorimies käveli ikkunan luo huoneen poikki ja veti ikkunan kiinni ja laittoi vielä hakaan. hmm? ...hetkonen, tuollahan oli joku nulikka vielä jäljellä! Haa jospa kersaa voisi hieman hiillostaa ihan nuin tylsän päivän päätteeksi, tummaihoisen miehenalun huulille nousi ihan pieni hymy, tosin huulet olivat viivat mutta toinen kulma nyki ylöspäin, mikä taas saisi hymyn näyttämään teennäiseltä.

/Lyhyttä lyhyttä ja lyhyttä /

Dietrich istuskeli huolettomasti viihdehuoneen perukoilla, kengät nostettuna pöydälle ikäänkuin mielenosoituksen (tai silkan laiskuuden) merkiksi. Hän oli levittänyt sätkä -tarvikkeet syliinsä ja näpräsi sätkäpaperia näppärästi sormiensa välissä.
Samassa kuuluikin oven kolahdus. Ilmeisesti joku oppilaista oli tullut tappamaan tapojen mukaisesti aikaa siihen osaan rakennusta, josta Dietrich ei niinkään välittänyt. Samassa kuitenkin kuului ikkunan kolahdus, joka oli epätavallista oppilaan tekemänä. Dietrich vilkaisi olkansa ylitse ja näki valvojan astelevan kovaa vauhtia, hurja ilme kasvoillaan hänen suuntaansa.
"Voi paska.." Hän sai jupistua, kun Ronya seisoi jo hänen edessään.

\\Lyhyttä näin alkuunsa :--D//

Ronya

Ruskeat silmät välkehtivät onnessaan, näitä kersoja oli mukava kiusata yli kaiken, joskus jopa Ronya oli pystynyt yhdistämään hyödyn ja huvin, joskus jos joku nulikoista oli osoittanut sellaisia suuntimia.Punapää karisti kaikenmailman seksiin liittyvät asiat, töitä, nyt tehtiin töitä hyvä mies, piti pysyä asiassa eikä antaa ajatusten harhailla...Niin tosiaan.Tämä poika.Tupakkaa sai toki tuoda huoneistoon, sitä kyllä Ronya itsekin ihmetteli, jostakin oli väännetty taas joku ihmeen idea että kaikki nämä nuoret polttivat.Yleistämistä, perkeleen yleistämistä!Sormet nousivat sivelemään punapään leukaa pitkin vedoin kun miehenalku seisoi nuorempansa edessä.Hetkinen, poika oli tuttu jostakin niistä opiskelija korteista ja valokuvista mitä hän oli nähnyt.Nimikin oli ihan kielenpäällä.
"Kessu tänne!Hyvällä tuurilla sä vielä tiputat sen ja koko rakennus leimahtaa ilmiliekkeihin, nulikka" Ruskeiden silmien syynäävä katse tarkkaili nuorempaa ja tämän mahdollista reaktiota, niinkuin; 'Vitun homorunkkari tämä kessu kuuluu mulle ja VAIN mulle!'.Ronya huokaisi muistellen erästäkin tapausta jossa yksi näistä ah ihanista nuorista oli kiivaan keskustelun päätyttyä nakannut tupakan päin valvojan kasvoja ja tyttö parka oli saanut tuta moisen nahassaan rehtorin kanssa.
Punapää ei voinut estää pientä nykivää hymyä kohoamasta entistä paremmin huulille, ruskeiden silmien tuijottaessa takaisin ruskeisiin silmiin.Näiden kanssa piti vain olla kova...

Normaalisti Dietrich olisi haistattanut henkilölle, joka viitsii vittuilla hänelle ilman minkäänlaista syytä, mutta Ronya oli tietoisesti koulunkauhu, eikä hänelle oikein viitsinyt panna vastaan. Ainakaan kovasti. Kessu tänne! Hyvällä tuurilla sä vielä tiputat sen ja koko rakennus leimahtaa ilmiliekkeihin, nulikka." Mutta jossain se sietokyky hänelläkin meni.. Toisaalta, ihan silkkaa piruuttaan Dietrich tahtoi tietää kuinka kauan valvojan pinna kestäisi.
Poika vääntäytyi ylös tuolistaan ja ojensi sätkän ilme peruslukemilla. Sätkätarvikkeet hän puolestaan sulloi takaisin taskuunsa. Hän silmäili Ronyan kasvoja ja odotti uutta kiukunpuuskaa, jollainen oli varmasti tuloillaan. Dietrich asetteli yhden sätkistä korvansa taakse miettien miten pääsisi livahtamaan pois tuon asennevammaisen luota. "Oliko muuta?" Hän kysyi iskevästi.

Ronya

Punapää nyökkäsi tyytyväisenä ja nappasi sätkän, asettaen sen sitten tyytyväisenä omien huuliensa väliin.Näitä pieniä kullannuppuja.Ronya vetäisi kessusta muutamat henkoset ja maisteli nuoremman makua.Joku pilkunnussija olisi laskenut sen jo suudelmaksi, kun tupakki olisi käynyt molempien suussa.Taas!Töihin, töihin!Piti pitää ajatukset poissa tuollaisista.
Ronya mittaili ruskeasilmäistä katseellaan ja vilkaisi taakseen, vain vetäistäkseen yhden tuolin pöydän ympäriltä alleen ja jatkaen nuorempansa syynäilyä. Ei toinen oikeastaan mitään pahaa ollut tehnyt, Ronyalla oli vain sattunut huono päivä, ensin muutamat nuhtelut koulun rehtorilta ja tyttöjen asuntolan keittiön vesivahingot...joku tytöistä oli unohtanut hanan valumaan ja lattia oli kirjaimellisesti lainehtinut vedestä.Kylläpä rahaa ainakin kului.
Dietrich oli vain yksi näistä epäonnekkaista jotka sattuivat Ronyan tielle pahana päivänä.Ei Punapäällä sinällään mitään toista vastaan ollut, kunhan vain pitäisi asuntonsa kunnossa ja noudattaisi sääntöjä, edes silloin kun Ronya sattui käyskentelemään lähettyvillä.
"Ei, eipä taida olla." toisaalta..ainahan voisi kokeilla ja säikyttää..."..jos sunkaltaisellas nuorella miehellä ole mitään annettavaa tai kerrottavaa mulle...muhun voi luottaa henkilökohtaisissakin asioissa" Ruskeat silmät pilkehtivät pienoisesti kun katse porautui syvälle nuoren tummatukan silmiin.

Valvoja nappasi tupakan, asetteli sen sitten huuliensa väliin ja laskeutui lähimmälle tuolille. Dietrich seurasi esimerkkiä ja istahti alas. Ronya löi kuitenkin valttikortin tiskiin toteamalla, että "jos sunkaltaisellas nuorella miehellä ole mitään annettavaa tai kerrottavaa mulle" - joka pisti Dietrichin hiukan levottomaksi. Kuluvan päivän aikana oli sattunut vaikka mitä, mutta ei hän sentään niin typerä ole, että menisi niistä tietoisesti valvojalle kertomaan. Ehei. Kyseinen jätkä leikkii varmasti ystävää, jotta voisi iskeä puukon selkään ja myöhemmin käänellä sitä haavassa kerran jos toisenkin.
"Mmm.. pistetään korvantaakse. Eipä tässä mitään kerrottavaa ole." Poika sai vastatuksi ja jännitti varmasti kaikki kehonsa lihakset. Harvemmin hän edes vaivaantui. Eihän tuo vanhempi mies voinut hänelle mitään tehdä. Ronyalla vain oli selvästi jotain mielessään.

Ronya

Punapää hymähti ja nosti savukkeen huuliltaan sormiensa väliin muutaman köhäyksen saattelemana.Hyi, hän niin helvetisti vihasi tupakkaa ja polttamista, mutta nuorempana oli syöpätikkuja tullut kokeiltua aiemminkin.Silloin tällöin oli hyvä muistuttaa omaa itseään miksi vihasi tupakkaa ja ei kannattanut polttaa."Sun kannattais lopettaa hyvän sään aikana, kessuttelu ei ole mitään terveellisintä, poju" Mies painotti viimeistä sanaa kallistaen pienesti päätään ja lipaisten kielellään sormeaan ja sammuttaen tupakin sormeen.Se sattui!Joskus pitäisi hänenkin ajatella ennenkuin toimii, mutta typerä epäpuhdas ruumis toimii ennenkuin järki, ja järjellähän Hitlerkin nujersi juutalaisia ja monia epäpuhtaita, voitti niin monen maan luottamuksen ja polki alleen maita ja niiden johtajia.
Punapää huokaisi kevyesti ja vetaisi sormensa etuhiustensa läpi muutaman kerran, hivuttautuen sitten nuorempaansa lähemmäs tuolinsa kanssa "Missäs kaverisi ovat, on helvetin epätavallista että joku sinunlaisesi kuljeskelee yksin ilman vahvaa jengiä ja pieksee heikompia..ellet sitten sä haudo jotakin?Hmmm??" Rony nojasi vasten selkänojaa ja nosti toisen jalkansa polvensa päälle.

Dietrich seurasi vierestä Ronyan viileää tapaa sammuttaa sätkä käteensä. Näyttävää, hän tuumi itsekseen. Kommentit tupakoimisen vaarallisuudesta hän sivuuttaisi enemmän kuin mielellään, mutta tyytyi hymyilemään vienosti takaisin. "Sori, mutta tupakka on varmasti yksi niistä harvoista keinoista kestää tätä sadistista laitosta, poju."
Kun valvoja ei näyttänyt millään saavan tarpeekseen, hän nojautui eteenpäin tuolissaan ja katsoi poikaan merkitsevästi. "Missäs kaverisi ovat, on helvetin epätavallista että joku sinunlaisesi kuljeskelee yksin ilman vahvaa jengiä ja pieksee heikompia..ellet sitten sä haudo jotakin?Hmmm??" Nuo sanat saivat pojan nauramahtamaan, vaikka tarkoitus se ei suinkaan ollut. Hän oli yhä sitä mieltä, ettei Ronyan kanssa pitäisi pelleillä. "Mm, pieksen heikompia yksin. En tarvitse tuekseni jotain helvetin jengiä." Hän vastasi haastavasti, mutta selvästi aikoakseen nousta tuolissaan, hipsiäkseen sitten tiehensä.

Ronya

Niin oli hänkin sanonut kauan sitten, silloin kun vielä kuljeskeli yksinään veljensä kanssa.Muisto, muisto siitä että kuinka hän oli joutunut siihen jengitappeluun sai kylmät väreet kulkemaan Ronyn niskavilloja pitkin ja yht'äkkiä hän nopeasti nousi ylös tuolista ja riuhtaisi Dietrichin kädestä vasten seinää murahtaen."Ton ikäiset nulikat vielä luulee et ne pystyy saatana kaikkeen, te ootte kaiken napa ja kaikki muut on vittu sontaa niinkö?Aina on se helvetin oma perse niin saatanan tärkeä, yritetään esittää niin jumalatonta kovista että oikeasti kärsii eikö?Hakkaat?Sinäkö? Mitäs sä tekisit jos vaikka..joku vittu nussis sun aivot pellolle!Häh?Ruiskuttais suoneen, oisit aineissas ja tuntus tussun pehmoselta eikö?" Taas.Ronya ei itsekään voinut käsittää sitä, hän vain kuohahti tuolla tavalla mitättömistä sanoista...nuorempi muistutti Ronyaa itsestään..
Sanojensa tueksi mies painoi lantionsa vasten nuorempansa lantiota, lukiten pojan ranteet käsiinsä ja painaen niitä vasten seinää.

Yllättyen Ronyan äkkinäisintä liikkeistä, Dietrichin paiskautui Ronyan vahvan olemuksen tuudittamana seinää vasten tämän hermostuttua jostain, jonka syytä Die ei oikein jaksanut ymmärtää. "Mikä vittu on sun ongelmas? Sulla itelläs on selvästi ollut sen verran paskamainen lapsuus, kun nyt ns. asemaa ylempänä luulet voivas tehdä mitä huvittaa. On muuten helvetin säälittävää."
Dietrich tunsi kuinka Ronya painoi lantionsa omaansa vasten ja lukitsi sitten tämän ranteet vasten seinää. Tämän rajut liikkeet saivat pojan värisemään mielihyvästä. Tunne saattoi olla sen verran vahva, että se heijastui hänen ruumiistaan. Minkä hän sille mahtoi, että kaikki rajut otteet saivat hänet kiihottumaan.
"Eikös pervolla ole parempaa tekemistä, kuin tyydyttää itseään ikäistään nuorempien kustannuksella?" Poika sähähti ja yritti irrottautua vanhemman miehen otteesta. Turhaan. Ronya oli liian hyvässä kunnossa ja aivan liian vihainen, jotta Dietrich saisi raivattua tiensä valvojan otteesta.

Ronya


Siinä missä Dietrichkin alkoi kiihoittua, ei Ronyakaan voinut olla tuntematta sitä pientä värinää ruumiissaan.Yht'äkkiä nuorempi tuntuikin siinä pieneltä ja viattomalta vaikka olikin kaikkea muuta ainakin pinnalta.Se oli vain yksi Ronyan mielikuvista.Miehen sydän jätti pari lyöntiä väliin kun tuo kiristi otettaan Dietrichistä, nyt selvä pieni hymy nousten huulille.
"Sitäkö mä tässä olinkin tekemässä?Sanoinko mä niin, empä usko, mutta kerran kun sä sen noin sanot....niin tuohan itseasiassa kuulostaakin melko... kiihottavalta" Ronya ei voinut estää pientä naurua karkaamasta huuliltaan kun hän salamannopeasti painoi huulensa Dietrichin huulille, suudellen tuota rajusti ja intohimoisesti.Siitä oli liian kauan aikaa, miten paljon punapää olikaan kaivannut jotakin tämänkaltaista. " Voinko minä vittu sille mitään jos sä itse sitä näytät pyytävän?" ruskeasilmä levitti kädellään nuorempansa haaruksia ja hymähti tyytyväisenä.

Tuntiessaan Ronyan huulet omillaan, Dietrich tiesi tämän pelleilevän kanssaan. Punapään aiemmat tempaukset aina käsien vangitsemiseen olivat selvästi johtaneet tähän. Hän vain käytti pojan sanoja tekosyynä tekemisilleen. Ei sillä, että pojalla oli jotain tunnetta vastaan. Valvoja oli muutenkin helvetin hyvän näköinen kaikkine ihokoristuksineen.
Samassa Dietrich tunsi itseään hieman vanhemman miehen kädet haaroissaan, joka sai hänet värisemään voimakkaammin. Hän yritti epätoivoisesti kätkeä reaktionsa, mutta se oli mahdotonta, kun toinen oli painanut itsensä kiinni tämän kehoon. Vastaanpyristely oli myös turhaa, siinä missä sanatkin. Kaikki Dien sanat tuntuivat menevät korvasta sisään ja toisesta heti ulos. Ei hän kuitenkaan anelemaan rupeaisi, ei helvetissä. Mutta vaikka hän ei voinutkaan liikkua, ei hän pahemmin vastaankaan laittanut. Jos punapää vain päästäisi otteensa hänen käsistään, voisi tämä ehkä tyrkätä turhankin päättäväisen miehen kauemmas itsestään. Jos se nyt edes tuntuisi hyvältä.

Ronya


Punapää virnisti itsekseen ja kumartui lipaisemaan kielellään Dien kaulaa, painaen herkkää ihoa hampaillaan ja imien kaulaan pienen punottavan jäljen.Toiselle pieni merkki muistoksi tästä.Ei, hän ei todellakaan kuunnellut toisen pöpinöitä, yksinkertaisesti mielessä oli tällähetkellä vain yksi, ja vain yksi asia.Seksi.Voi kyllä, punapää tunsi pienen värähdyksen kun Dietrich pienesti värähti hänen allaan kun kätensä kosketti nuoremman haaruksia.Nyt kelpaisi pienet ja nopeat viisminuuttiset panot.Hymy nousi punapään huulille kun hän aukaisi Dien housujen napin nopeasti auki ja valutti kätensä erittäin häiritsevästi Dietrichin lantiolle, hyväillen toisen litteää vatsaa kankaan läpi, samalla käsi puristaen toista pojan rannetta otteessaan.Ei hän turhaan salilla treenaamassa käynyt.Käsi hivuttautui salakavalasti nuoren pojan paidan sisään ja härnäävästi painoi tuota niin sileää vatsaa.Ronya katseli hetken ruskeisiin silmiin, käsi nousten toisen vatsalta hivelemään tuon poskea.Sitten yht'äkkiä nopeasti Rony suuteli Dien huulia, purren alahuuleen pienen vertavuotavan haavan, merkaten pojan.Mies potkaisi viihdehuoneen oven kiinni jalallaan ja hymyili. Kiinnijääminen kiihotti häntä entistä enemmän.

Dietrich tunsi valvojan pehmeät huulet kaulallaan, joka tuntui hyvältä. Heti perässä kiivasluontoinen punapää alkoi näykkiä jälkeä hänen ihoonsa - lievä kipu värähti hänen kaulallaan, mutta joka sai pojan virnistämään.
Ronyan siirrettyä kätensä pojan housuille ja avattua napin, Dietrich tunsi kuinka toisen käsi liikkui häiritsevästi hänen lantiolleen. Poikaa ärsytti se, miten hän tunsi itsensä niin voimattomaksi. Hän ei juurikaan pitänyt siitä, että hänen kanssaan leikittiin. Kuitenkin aina, kun Ronyan käsi kosketti häntä, Die tunsi kihelmöintiä.
Vanhemman miehen käsi oli löytänyt tiensä vatsalta poskelle, eikä aikakaan, kun tämä oli painanut huulensa vasten hänen omiaan. Silloinkin punapää käytti hampaitaan, mutta nyt aggressiivisemmin. Dietrich tunsi jomotusta huulellaan, kun hänen huulensa oli purtu auki. Vihlova kivunpoikanen kiihotti poikaa varmasti enemmän, kuin itse suudelma, mutta ei hän viitsinyt siitä huomauttaa.
Vaikka ajatus viekkaasta leikitelystä ja toisen olemisesta tilanteen herrana - Dietrich oli sekä innokkaampi, että kiihottuneempi, kun hän uskalsi toivoa punapään olevan edes hieman aggressiivisempi. Kävihän tuo salilla sen verran usein, että vaivautuisi voimanäytteitä antamaan. Ronyan potkaistua viihdehuoneen oven kiinni selvisi pojalle, ettei valvoja aikonut jättää hommaa kevyeen härnäämiseen. Kyllä hänellekkin nopeat panot kelpaisi, mikäs siinä.

Ronya

Ei.Ronyalla ei oollut edes pienintäkään ajatusta jättää tilannetta käyttämättä hyväkseen.Tosin jossakin tuon mielenperukoilla takoi ajatus siitä jos nuorempi uskaltaisi mennä kantelemaan rehtorille asiasta, ja väittää että Ronya raiskasi nuoren oppilaan.Kuitenkin punapää pystyi tuntemaan Dietrichin värähtelyt, eikä toinen pannut hanttiinkaan enään.Hän siis ilmiselvästi nautti?Ajatus tuosta sai hymyntapaisen Ronyan huulille kun hän vetäisi julmasti ja nopeasti tummasilmän housut alas, kuljettaen lopulta taitavat sormensa hyväilemään nuoremman pakaroita.Kuin taskuun sopiva.Ronya nuolaisi toisen aataminomenaa ja imaisi tuohon pienen fritsun, samalla kun nosti Dietrichin syliinsä ja tuki poikaa käsillään.Perverssissä mielessään Ronyan mielikuvat pyörivät filminä, ajatus seksistä tämän nuoren pojan kanssa sai housut tuntumaan kireiltä.
"Helvetti....sohvalle nyt...."Punapää henkäisi kiimaisena ja aukaisi omien housujensa napin ja vetoketjun, silmät porautuessa syvälle Dien silmiin.

Ronyan hyväillessä Dietrichin vartaloa, poika ei kyennyt enää panemaan hanttiin. Päinvastoin. Hän alkoi rentoutua. Hyväkuntoinen punapää oli yht'aikaa niin päättäväinen kuin kiihottavakin, ettei toinen tuntenut mitään syytä nousta vastarintaan.
Ronyan avatessa housujaan, komentaen Dietrichin sohvalle, tämä ei voinut muuta kuin totella. Päässä pyöri ajatus kiinni jäämisestä, mutta kauaa se ei kyennyt häiritsemään, sillä oli miltei mahdotonta pitää silmät irti Ronyan houkuttelevasta vartalosta.
Punapään avatessa housujaan, Die suuteli tämän kaulaa ja tunsi vavahtelevansa jokaisesta kosketuksesta, joka hänelle suotiin. Hän liu'utti toisen kätensä miehen lantiolle ja nyki tämän housuja alas. Jossain Dietrichin ajatuksissa pyöri härnäävä ajatus siitä, kuinka valvoja saattaisi joutua pinteeseen liikkuessaan käytävillä kaula viimeistä päälle mustelmilla. Ajatuksista tekoihin - poika painoi huulensa tiukasti tämän kaulalle ja alkoi näykkiä ahnaasti. Ehkä hieman kovemmin kuin oli aluksi tarkoitus. Tilanne oli vain alkanut kiihottaa häntä entisestään. Toisaalta olisi myös kiva huomata tahtoiko punapää hallita tilannetta yksin, ja että välittäisikö tämä tuon taivaallista purppuran värisestä kaulasta.

Ronya

Kylmät hoikat sormet vain tuntuivat hyviltä kun Dietrich laski Ronyan housut alas, punapään suudellessa uudestaan nuorempansa täyteläisen ihania huulia ja nykiessään Dien pikkareita alas hymyillen pervosti.Luoja tämä nuorukainen oli kaunis, harvoin näki vastaavaa kuin Dietrich, ja vielä plussaa kun toinen alkoi vieläpä lämmetä pikkuhiljaa, ei sillä että Ronya välitti mutta olisi se mukavampaa jos toinenkin tykkäisi.Nautinto lisäsi nautintoa ja niin tekivät kovat otteetkin; Dietrichin huulet kaulalla.Punapää hymähti ja repi paitansa päältään ja painaen lantiotaan vasten Dietrichin kaunista sileää vatsaa ja miehuutta.Oli hankalaa estää itseään työntymästä toiseen, luoja kuinka kiimaisena hän kävi!
Ronya kuljetti lämpimän kätensä Dien reisille ja reisiä myöten tuon miehuudelle ja sieltä aina hyväilemään toisen ihanaa persettä.Mielessä kävi epäilys...oliko ruskeasilmä kenties neitsyt?Toisin ainakin pojan olemus kertoi punapäälle, Die käyttäytyi kuin kiimainen lutka, ja hän, Ronya piti siitä.Nuoremman jakaessa fritsujaan punapään kaulalle, Ronya värähti ja hymy levisi tuon huulille.Ehkäpä ei...Tosin neitsyen korkkaaminen oli aina ollut sanoinkuvaamattoman ihanaa...mutta, toisaalta jos hän satuttaisi Dietrichiä, voisi olla että tuo menisi ruikuttamaan jollekulle, mikä taas ei parantaisi Ronyan tilannetta.Siksipä ruskea katse luotiin alas toisiin tummiin silmiin ja puraistiin noita täyteläisiä huulia kipakasti "Onko sua naitu..ennen tätä?" Ronya kähisi kiimaisena ja levitti nuorempansa jalkoja....

Dietrich ei voinut kuin huokaista kiihottuneena, kun hän tunsi toisen lantion itseään vasten. Miten hyvältä toinen tuntuikaan. Die siveli vanhemman miehen treenattua vartaloa ja päivitteli mielessään tilanteen herkullisuutta. Toinen ei ollut moksiskaan tämän fritsuista. Parempi niin. Ehkä tämäkin rentoutuisi entisestään.
Dietrich painoi päänsä punapään rintakehälle ja antoi kielensä liikkua hitaasti edestakaisin. Aina toisinaan hän pysähtyi toisen nännin kohdalle ja puraisi sitä kevyesti.
Tuntien sitten toisen kädet reisillään, Dietrich ei kyennyt kiihotukseltaan liikkumaan. Siitä oli kulunut aimo tovi, kun hän oli viimeksi nainut yhtä määrätietoisen miehen kanssa. Samassa punapään kysymys yllätti.. Onko sua naitu.. ennen tätä? Die päätteli Ronyan miettivän miten menettelisi tämän kanssa, oli vastaus mikä hyvänsä. Ilmeisesti toinen pelkäsi seurauksia - jos Dietrich päättäisi vasikoida valvojasta, joka nai joka kolmatta oppilasta. Ei hyvä.
"Et ole ainoa joka harrastaa irtosuhteita.." Poika vastasi hieman huvittuneena punapään osoitettua olevansa edes hieman inhimillinen. Jos tieto toisen aiemmista seksisuhteista toi helpotuksen niin mikäpä siinä.. Seuraavaksi tämä varmasti tahtoi tietää saiko pojan kanssa olla kuinka raju ja kantoiko hän kenties tauteja.
Dietrich tunsi polttavan kuumuuden ihollaan, kun toinen levitti kiihkeästi tämän haaroja. Hän ei voinut odottaa enää hetkeäkään..

Ronya

Toinen oli siinä alla niin kauniina ja kiimaisena, mikä lisäsi miehen omaa kiimaa.Jumala kuinka tuo suloinen olento olikaan niin kiihoittava ja viekoitteleva, kun Dietrich vain tuollatavoin antoi Ronyan koskettaa ja piankin antaa miehen tuntea pojan lämpö miehuutensa ympärillä.
"Et ole ainoa joka harrastaa irtosuhteita.." Dietrichin sanoma sai punapään hymyilemään ja antoi miehelle itsevarmuuta vielä kaikenkukkuraksi vielä lisääkin.Se tieto oli tarpeeksi riittävää että poika ei ollut neitsyt enään, toki olisihan se ollut vielä ihanampaa olla pojan ensimmäinen...Lämpimät kädet sivelivät siroja reisiä ja levittivät nuoremman jalkoja erilleen entistä enemmän, hän, Ronya janosi vain upottaa itsensä toiseen ja antaa mennä.
Kiiman sokaisemana Ronya vetäisi Dietrichiä hiuksista ja painoi rajun suudelman vasten pojan ihania kuumia huulia."Vittu sä olet kaunis....." Ronya henkäisi suudelman välistä ja painoi uudemman kerran huulensa vasten pojan huulia, samalla levittäen vielä pojan jalkoja ja nopeasti työntyen sisälle Dietrichiin.

Luoja kuinka nuorempi tuntui hyvältä, Ronya puraisi Dietrichin alahuulta kipeästi ja odotti hetken ennenkuin työntyi ihan pohjaan saakka katse vaeltaen Dien ruskeisiin silmiin.Tämä poika oli täysi aarre!Ehkäpä Ronya voisi kenties joskus napata pojan nurkan taakse jonkun toisenkin kerran.
Punapää keinautti lantiotaan ja veti miehuutensa ulos kokonaan toisen ihanasta lämmöstä nielaisten kuuluvasti, pervo virnistys huulillaan, katsellen kuinka Dietrichin posket punottivat aavistuksen."Haluatko nopeasti ja rajusti--" Mies työnsi itsensä voimalla sisään nuoren pojan lihaan ja hymy leveni entisestään "-- vai kiduttavan hitaasti ja lempeästi?" Ronya alkoi keinuttamaan lantiotaan hitaasti ja samalla kylvien suudelmia nuoren pojan kaulalle.


// Tulipas sensuroimatonta tekstiä ja ei kyllä ole ihmekkään kun katsoo kelloa )D //

Polttavan lämmön vavisuttamana Die ei voinut itselleen mitään, vaan antoi kiiman kajahtaa huoneen seinille. Ääni ei pysynyt enää pojan sisällä, kun tuo mahdottoman suloinen punapää työntyi hänen sisäänsä. Dietrich huohotti äänekkäästi tuntiessaan mielihyvän pistelevän jokaisella solullaan. Miten tuo mies pystyikin tuottamaan hänelle niin paljon nautintoa.
Sanat suudelmien lomassa vilahtivat korvissa nopeasti, kun punapää alkoi työntämään itseään pojan sisään melkoisella voimalla.
Ronya malttoi itsensä hetkeksi tiedustellakseen pojan makutottumuksia. Hetkellisellä voimalla tämä työnsi itsensä uudelleen pojan sisään, lisäten tahtia entisestään. Sitten mies hidastikin lantiontyöntöjään ja suuteli ahnaasti nuoren pojan kostunutta ihoa. Syvästi huohottaen Dietrich puristi punapään tiukasti käsivarsiensa sisään. Hän tunsi joka paikassa kihelmöivän. Paine hänen sisällään oli niin polttava, että se pisti pojan upottamaan kyntensä punapään selkään.
"Nopeasti ja rajusti. Mitä rajummin ja kivuliaammin, sen parempi." Poika vastasi kiivaasti huohottaen, nostaen sitten hymyn suunpieliinsä. Herravarjele, tuo mies tosiaan sai hänet kiihottumaan enemmän, kuin kukaan oli koskaan saanut.

Ronya


Vahvat kädet nostivat hieman nuoremman lantiota ja mies nykäisi poikaa rajusti hiuksista vain suudellakseen tuota eläimellistä olentoa uudestaan.Työnnöt syvenivät entisestään ja ne muuttuivat vieläkin rajummiksi.Mies tunsi kuinka siinä työskennellessään kuinka hoikat sormet upottivat kauniit kyntensä syvälle hänen lihaansa, mikä lisäsi masokistina Ronyan nautintoa entisestään."Sano mun nimi, Die" mies kähisi kiimaisena ja lipaisi kielellään nuoremman kaulaa ja imuttaen siihen uuden komean sinertävän fritsun.Kyllä, voi kyllä Ronya oli juuri niitä henkilöitä jotka saivat lisää nautintoa kun joku siinä houreissaan toisti hänen nimeään.Siinä oli jokin taika, jokin jännä juttu, mikä kiehtoi Ronyaa ja ajoi miehen nautinnon porteille.
Punapää sirotteli lisää suudelmia nuoremman huulille ja kaulalle kun piteli toisen lanteista entistä tiukemmin kiinni, muutama mustelma tuolle hurmaavalle olennolle jäisi, mutta nekin ajan myötä haalistuisivat.
"...saatana..." Ronya murahti ja pureskeli kevyesti Dietrichin kaulaa.Toinen tuntui aivan sanoinkuvaamattoman ihanalta...

"Ronya... Ronya...... Ronya....." Poika huohotti ylenpalttisen kiihottuneena aina lyhyin aikavälein. Hän tunsi miehen painautuvan sisäänsä yhä suuremmalla voimalla ja nautinto vain yltyi. Tuntiessaan hampaat näykkimässä kaulaansa ja aiheuttaen niiden jälkeen mustelmia, Dietrich kiihottui entisestään. Kipu hänen kaulassaan yltyi uusien mustelmien syntyessä, mutta se tuntui hyvältä. Punapään lisätessä työntövoimaa entisestään, pidellen tiukasti kiinni pojan lanteista, tämä ei kyennyt enää hallitsemaan kehoaan. Poika oli aivan liian kiihottunut pystyäkseen tekemään mitään. Oli selvää, että tämä oli laukeamaisillaan. "Ei helvetti.... Ronya.." kuului huohotuksen seasta. Värinä oli makuhermoja kutkuttava. "Nyt on aivan pakko.. saatana." Poika maanitteli, mutta sanat hukkuivat muiden äänien sekaan. Poika jännitti jokaisen lihaksensa, tuntien Ronyan ankarat työnnöt vieläkin selvemmin. Ei helvetti miten hyvältä mies tuntuikaan. "Ronya.." nuorimies toisteli nimeä yhä uudelleen ja uudelleen..

Ronya

Punahiuksinen pähkinäsilmä upotti hampaansa kiinni Dietrichin kaulaan kun tunsi mielihyvän aallon pyyhkivän rajusti ylitsensä, samalla kun tuo laukesi nuorempansa sisälle rajusti täristen.Luoja, tuntui niin hyvälle että taju melkein oli lähteä siinä kun toinen tärisi horkassa jännittäen joka ainoaa lihasta vanhemman alla.Lopulta pienen hetken kuluttua ruskeasilmäinen valvoja sai hengityksensä tasaantumaan, sydän tuntui takovan ulos rinnasta.Olo oli mitä raukein ja mies tahtoi vain nukahtaa siihen toisen päälle ilman pienintäkään kiirettä.Kuitenkin punapää suki hiuksiaan laiskasti ja suuteli Dietrichiä lyhyesti, vieläpä kielen kera kiitokseksi panosta.Hetken kaikki oli tuntunut yhtä hyvältä kuin silloin kerran..rajusti pöydällä...Ronya karisti muistot mielestään ja vetäytyi toisesta, makaamaan selällään sohvan toiseen päähän.Mielessä ei käväissyt edes ajatustakaan siitä oliko toinen saanut tyydytyksen, itsekkäästi oltiin vain naida naiskaistu äkkiä.
"..Sun perseesi on mahtava..." Punapää hymähti silmät merkitsevästi tuikkien ja nojaten päätään vasten sohvatyynyä.

Dietrich huohotti raskaasti samalla kun tunsi vanhemman miehen vetäytyvän. Ei varmasti tule mieleen milloin olisi saanut yhtä hyvät panot. Suudellen Ronyaa vielä nopeasti takaisin, alkoi pojan pulssi viimein tasaantua. Eipä tarvitse ihan heti urheilla, kiitos kuuluu punapäälle itselleen.
Ronyan jäädessä makoilemaan sohvan päätyyn, Dietrich pyyhkäisi hikeä kämmenselällään. Hän oli sen verran uupunut, ettei pystynyt pahemmin enää miettimään. "Voi hyvä helvetti.. olit muuten loistava." Poika tyytyi sopertamaan puoliääneen, painaen päänsä kämmeniään vasten. Ainut asia jota hän nyt kaipasi, oli lepo..
Punapää huikkasi vielä ohimenevän kehun, johon poika hymähti jotain kiitoksen tapaista, nojautui sohvaan ja ummisti silmänsä. Nyt oli yhdentekevää nukahtaisiko hän siihen.

Ronya


"Kiitos" Punapää hymähti huokaisten syvään kun nousi ylös sohvalta ja nosti boxerinsa lattialta vain vetäistäkseen ne jalkaan.Että helvetti oli tuntunut saatanan hyvältä pitkään aikaan, tuota pitäisi kokeilla toistekkin, mikä Ronyan osalta oli varmaa.Vaikka Dietrich olikin sanonut olevansa kokenut, ei Ronya voinut väittää etteikö toinen ollut tuntunut ihanan kireältä, mutta kuitenkin pojasta oli huomannut että tuota oli käytetty ennenkin.
Mies noukki lattialta Dien housut ja niiden taskusta nappasi puhelimen, silloin kun toinen omassa hurmiossaan ei kerennyt katsoa.Ronya näppäili oman numeronsa toisen puhelimeen ja pisti ylös nuoremman numeron omaansa.Jos oli tarve joskus toiste pikaisille niin puhelin oli tarpeen.
Mies vetäisi loputkin vaatteet päälle ja peilistä katsomalla suki hiukset nätimmiksi, oli vielä paljon tehtävää.
Ronya käveli vielä kerran nojaamaan vasten sohvaa ja vetäisi Dietrichin tukasta paremmin suudeltavaksi.Punapää puraisi hellästi vielä poisen poskea kunnes laski nuoremman alas"Nähdään toistekin, pikkupano" ja varovasti mies käveli avaamaan oven ja luikahtamaan käytävälle, sydän vieläkin tuntuvasti pamppaillen, luoja että se oli tuntunut hyvältä.


// tämä oli sitten tässä, jos Die ei syystä tai toisesta saa päähänsä juosta Ronin perään ='D //