the hard work behind.

// otsikon vääntämällä väänsin 8----D Yui ja Em tänne. Peli siis Jäähallilla, jos ylläpitäjät ihmettelevät (: //

Tim istahti pukukoppia reunustavalle penkille ja huokaisi syvään. Tämän päivän harjoitukset olivat olleet yllättävän rankat, vaikka pojalla todella hyvä kunto olikin. "Valmentajalla tais olla huono päivä." Ruskeahiuksinen sanoi naurahtaen kavereilleen, jotka olivat jo kaikki änkemässä yhtä päätä suihkuun. "No ehkä vähäsen ! Etkö meinaa suihkuu tulla?" Eräs pojan kavereista kyseli suihkuhuoneen ovelta. "En viitti sinne kovimpaa ruuhkaa tulla, huilailen tässä vähän aikaa." Tim sanoi ja rupesi aukaisemaan hokkareittensa nauhoja.

Kun ruskeahiuksinen oli saanut pelivermeet pois yltään, olivat kaikki muut käyneet jo pikasuihkussa ja saaneet vaatteetkin jopa päälle. Tim kietaisi alavartalonsa suojaksi valkoisen pyyhkeen, jonka kanssa tämä sitten asteli rennosti suihkun puolelle. "Mäki meen tästä jo, nähää koulussa !" Viimeinenkin joukkuetoveri hihkaisi pukkarin ovelta, suihkussa olevalle Timille. "Huh, vihdoinki rauhaa.." Timothy huokaisi hiljaa, kääntäen suihkun päälle ja astuen sen alle, peseytyäkseen. Tuskin tänne enää tulisi ketään, olihan kellokin sen verran, että saisi luultavasti olla suihkussa edes rauhassa.

Em asteli jäähalille uuden valmentajansa kanssa. Naisen nimi oli Natalie ja koska hän oli valmentanut häntä jonkin aikaa kun oma valmentaja oli loukaantunut niin oli nainen ollut hyvä valinta. Varsinkin kun Natalie oli kotoisin Englannista. Em istahti kaukalon viereen ja laski kassin olaltaan. Hän ei pitänyt varsinaisesti jäähallin pukuhuoneista. Ne haisivat hielle ja olivat muutenkin ällöttäviä. Varsinkin kun juuri ennen heidän tuloaan oli joku jääkiekko joukku ollut harjoittelemassa. Hän nosti sirot luistimet kassistaan ja laittoi ne jalkaansa huolella. Hän sipsutteli sitten jäälle ja huokaisi tyytyväisenä. Mikään ei saanut häntä paremmalle tuulelle kuin tämä. Hän sulki silmänsä ja antoi itsensä liukua rauhallisesti pitkin jäätä.

Hänellä oli yllään mustat legginsit ja pinkkihuppari joka yletti puoleen reiteen. Ne olivat parhaat vaatteet harjoitella kun varsinaisia kilpailupuku ja ei viitsinyt käyttää. Em kuitenkin avasi pian silmänsä ja luisteli valmentajansa luokse joka seisoi aidan takana.
~Käyn katsomassa josko löytäisin CD-soittimen meille jostakin, Natalie sanoi ja vanhempi arvokkaan näköinen nainen hävisi jäähallin muihin tiloihin.

Em hymähti hiljaa ja luisteli takaisin jäälle. Hän antoi terävien luistimien kiitää pitkin jäätä ja ihan vain hauskuuden vuoksi teki muutaman kauniin hypyn ja pyörähdyksen.

Tim asteli pyyhe lanteellaan tavaroidensa luokse ja kaivoi kassista puhtaan paidan, jonka sitten veti ylleen. Kun vaatteet oli saatu päälle, poika pakkasi luistimet ja suojat kassiin, jonka sitten sulki. Kassi olalle ja maila matkaan, hän päätti kuitenkin poiketa ennen lähtöään katsomassa hallin puolelta seuraavia vapaita aikoja, jottei tunkisi suotta toisten jäävuoroille.

Astuessaan lämpimältä puolelta itse jäähalliin, Tim asteli suorinta tietä ilmoitustaululle, kunnes kuuli musiikin. Poika käänsi päänsä kaukaloa kohden ja hymähti. Taitoluistelijat, aina ne olivat niin olevinaan. Eivät ne muuta osanneet, kuin tehdä jäähän reikiä ja siten pilata sen. Kun ruskeahiuksinen nyt kiinnitti paremmin huomiota luistelijaan, ei tämä osannut sanoa ollenkaan oliko luistelija mies vai nainen. Nyt kun kaveriporukka ei ollut näkemässä, Tim voisi hetkeksi jäädä seuraamaan toisen luistelua. Poika kiipesi katsomon alimmalle riville ja laski kassinsa viereensä, tarkkaillen luistelijan liikkeitä.

Em säpsähti kuullessaan musiikin alkavan soimaan. Hän kohotti katseensa ja huomasi valmentajansa päässeen jäähallin valvontakoppiin. Sinne nainen näyttikin jäävän hetkeksi aikaa. Poika hymähti hiljaa ja kääntyi luistelemaan takaperin. Hän luisteli rauhassa pitkin jäätä ja lämmitteli siinä samalla. Lopulta hän alkoi kuitenkin harjoittelemaan hyppyjä jotka olivat vielä sen verran vaativia että joka toinen niistä päätyi kompasteluun. Kuitenkin pikkuhiljaa hän alkoi päästä asiasta jyvälle. Hänen valmentajansa kuitenkin palasi takaisin alas ja antoi hänelle ohjeita siitä mille jalalle kannatti paino pistää.

Pian oli kuitenkin aika alkaa harjoitella uutta ohjelmaa. Em luisteli jään keskellä ja odotti että hänen valmentajansa antoi merkin musiikin alkuun. Hän aloittikin sitten harjoittelemansa rutiiniin missä oli paljon kauniita siroja hyppyjä sekä pyörähdyksiä. Jääkiekkoilijoihin nähden hän oli varsin ketterä jäällä.

Tim katseli luistelijan liikkeitä tarkkaan ja katseli tuon kompurointia, ilmeisesti vaativimpien hyppyjen aikana. Muiden joukkuelaistan mielestä taitoluistelijat olivat turhaa sakkia, eikä heihin kannattanut tuhlata edes katsetta. Tim oli tällä hetkellä toista mieltä, heidän liikkuminen jäällä oli ehkä eri näköistä mutta perjaate oli sama.

Poika tahtoi nähdä luistelua lähempää, joten tämä laskeutui takaisin alas kassinsa kanssa ja asteli aitioon, johon ei odottanut luistelijan tulevan, hän tahtoi olla mahdollisimman huomaamaton.

//hmm, meinaa ideat loppua kesken :--D //

Em ehti harjoitella muutaman kerran rutiinin läpi ennen kuin hänen valmentajansa sai puhelun erään luistelija joukkueen harjoituksista. Natalie sopikin hänen kanssaan että seuraavalla kerralla tehtäisiin extra pitkät harjoitukset. Em nyökkäsi vain ja lupasi katoa että paikat olivat kunnossa lähtiessään. Hän jäi kuitenkin hetkeksi aikaa luistelemaan vielä. Hän kuitenkin vilkaisi katsomon puolelle nopeasti ja hymähti hiljaa. Hän seisahtuikin paikoilleen keskelle jäätä.
-Ei oo kauhean kohteliasta vakoilia, hän totesi hivenen kovempaan ääneen ja kallisti päätään hivenen.

Hän luisteli sitten pois jäältä ja istahti alas ottamaan luistimiaan pois. Hän otti ne jalastaan ja kuivasi terät laittaen sen jälkeen suojukset. Sitten Em sujautti jalkaansa pinkit uggit ja nousi ylös kaivellen laukustuaan juomapullonsa.

Tim nosti kulmiaan, kun luistelija oli selittänyt jotain vakoilemisesta. Toisen saatua luistimet pois ja tavarat muutenkin kasaan, tämä lähti nousemaan ylös ja Tim juoksi tämän perään. "En vakoillu. Eikö täälä muka saa seurata toisten harjoituksia ?" Poika kysyi blondilta ja korjasi kassin asentoa olalla, puristaen mailaansa kuitenkin kädessä. Ruskeahiuksinen pysytteli tuon rinnalla, vaikka se meinasi tehdä vähän vaikeaa, kun lihakset olivat vieläkin tohjona treenistä.

// lyhyt ): //

-Vakoilun ja katsomisen ero on se että jos ei vakoile ni istuu penkillä normaalisti eikä koita pysyänäkymättömissä, Em totesi ja vilkaisi toista. Hän hörppäsi vedestään ja laski sen kassiinsa nostaen sen olalleen. Hän katseli toista hetken aikaa päästä varpaisiin.
-Ai sä oot jääkiekkoilija. No se selittääki miks oot täällä, hän totesi ja kohautti olkiaan. Hän nosti laukun olalleen ja asteli rauhallisin askelin jäähallin seinässä olevan varauslistan luokse. Hän kaivoi kynän laukustaan ja kirjoitti sitten muutamaan vapaaseen kohtaan nimensä. Hän akivoi sen jälkeen puhelimensa ja pisti ajat sinne sekä lähetti ne valmentajalleen. Hän nyökkäsi tyytyväisenä ja vilkaisi toista hivenen kysyvästi.

Hän venytteli pitkästä ja laski kätensä lantiolleen.
-Miks sä muuten edes seuraat muo, hän kysyi ja kohotti toista kulmaansa hivenen. Hän nosti laukun hihnan olkansa ylitse ja huokaisi hiljaa.
-Oon Em. Me varmaanki tullaa törmäillee ku kerran harjotellaa samas hallissa, hän totesi ja nyökäytti päätään hivenen.

"Joo, jääkiekkoilija.. En varmaa muuten ois täälä." Tim sanoi ja seurasi blondia vieläkin. "Siis, halusin vaa sanoa etten vakoile. Tai en mä tiiä, mut ihan miten tykkäät, mun pitäs käydä kyllä terottamassa terät." Poika sanoi ja pysähtyi. "Oon Em. Me varmaanki tullaa törmäillee ku kerran harjotellaa samas hallissa" blondi sanoi ja poika nyökkäsi. "Jaa. Mä oon Tim." Poika sanoi ja ravisteli blondille hieman päätään, tuo vaikutti hieman itsekkäältä ja omahyväiseltä. Poika kääntyi ja asteli katsomon rappuset alas, suuntana luistimien teroitushuone.

Em kohautti olkiaan hivenen. Hän merkkasi varaukset ja sujautti listan takaisin paikoilleen. Hän vilkaisi sitten jääkiekkoilijan perään ja hymähti hiljaa. No eipä asia hänelle kuulunut. Hän sammutti kentältä valot ja asteli sitten ulos. Hän huokaisi kun ulkoilma oli vielä kesän jäljiltä lämmintä. Poika kaivoi puhelimensa ja soitti isälleen. Lyhyen puhelun jälkeen isä lupasi tulla hakemaan hänet. Hän istahti siinä hallin edessä olevalle penkille ja jäi katselemaan pimenevää iltaa. Hän kaivoi laukustaan juomapullon ja hörppi siitä vettä rauhalliseen tahtiin. Ah kohta pääsis kotiin lämpimään kylpyyn. Hän hyräili itsekseen hiljaa.

// tää peli loppu sitte varmaa tähän ? Jos ei, nii edittaan tähän 8------D //

//Eiköhän se ollu siinä juu : ) //